|
|
|
|
|
| Helsinki Portteri Musta ja maukas pintahiivaolut (5,6 % vol.). Helsinki Portteri on maultaan kevyehko, paahtunut ja hieman lakritsainen. Portteri oluttyyppinä on alunperin kotoisin Lontoosta 1700-luvulta, samalta ajalta kun Suomelinnaa ja sen ensimmäisiä panimohuoneita rakennettiin. |
 |
Helsinki Portteri on pantu Helsingin kaupungin 450-juhlavuoden kunniaksi. Reilu 200 vuotta perustamisensa jälkeen Helsingin suurimmaksi keskukseksi kasvoi Viaporin linnoitus. Suomalaiset portterit ovat saaneet vaikutteita myös Venäjälle keisarin hoviin Britanniasta rahdatuista juomista: kestääkseen pitkän merimatkan ne olivat hieman vahvempia kuin perinteiset brittiportterit. |
|
| Höpken Pils Kevyt ja raikas pils-tyyppinen lagerolut (4,2 % vol.). Väri on vaaleankeltainen ja vaahto kauniin valkoinen, maku humalaisen kevyt ja kuiva. Höpken Pils on valmistettu klassikkoesikuviensa mukaisesti parhaasta pilsner-maltaasta ja tsekkiläisistä Saaz-humaloista. |
 |
Anders von Höpken oli eräs Ruotsi-Suomen vaikuttavimman valtiomiessuvun jäseniä. Höpkenin nimi on kirjaimellisesti graniittiin rakennettuna Suomenlinnassa; bastioni Höpken kantaa nimeä jonka Höpken Pils on herättänyt jälleen henkiin. Suomenlinnassa on olutta tehty niin kauan kun luodoilla on toimintaa ollut. Osa palkoista ja jopa ylityökorvaukset on aikanaan maksettu oluessa. Vajaan vuosisadan tauon jälkeen Suomenlinnan Panimo jatkaa tätä arvokasta perinnettä. |
|
| Coyet Ale Rennosti humaloitu vankka punertava ale (4,5 % vol.). Coyet Alessa on käytetty useita kotimaisia mallaslaatuja yhdessä eurooppalaisten humalien kanssa. Suomenlinnan Panimon erinomainen Coyet Ale jatkaa Suomenlinnassa 1700-luvulla harjoitettua pintahiivaoluiden traditiota. |
 |
Henrik Gideon Coyet (1725-1774) oli aikansa kuuluisuus. Coyet oli upseeri, soturi ja herrasmies. Coyet vietti elämänsä viimeiset vuodet Suomenlinnan linnoitustyömaalla palvellen kuningastaan Kustaa III:tta. Linnoituksen päällikkö Augustin Ehrensvärd nimesi myöhemmin osan uljaasta linnoituksesta Coyetin kunniaksi. Tänäkin päivänä tuulta ja tuiskua uhmaa vankka kaponieeri Coyet, horjumatta. Coyetin aikakaudella kaikki oluet olivat pintahiivaoluita, aleja. |
|
| Amphion Ale Raikas ja mausteinen vaalea ale (4,5 % vol.). Amphion on tehty Kustaa III:n 1700-luvulta olevan reseptin mukaisesti. Kustaa III:n huvijahti ja lippulaiva oli nimeltään Amphion. Matkoilleen Itämerellä Kustaa teetti aina mukaansa omaa lempioluttaan, jota ei saanut nauttia muissa aluksissa. |
 |
Kuningas Kustaa III antoi vuonna 1777 tehtäväksi F H af Chapmanille rakentaa itselleen loistelias huvipursi. Pursi rakennettiin Tukholman Djurgårdsvarvetilla ja se laskettiin veteen vuonna 1778. Alus sai nimekseen Amphion. Myöhemmin Kustaa III oli mukana suurissa meritaisteluissa Venäjää vastaan Amphion lippulaivanaan. Matkoillaan meritaisteluihin Kustaa poikkesi useasti Suomenlinnassa, jossa alukseen lastattiin matkan vaatimat tarveaineet, ruoat ja juomat. Mukaan lastattiin myös tynnyrillinen Amphion-olutta per matkapäivä. Kuninkaan omasta varustekammiosta löytynyt Amphion-oluen resepti on saanut uuden panijansa Suomenlinnan Panimosta, yli 200 vuoden tauon jälkeen.  |
|
| Spithead Bitter Aromikas ja punertava brittityyppinen bitter-ale (4,5 % vol.). Alkutuoksussa on englantilaisen Goldings-humalan aromi, joka jatkuu pehmeän maltaisen makurungon jälkeen kitalaen peittävänä jälkikatkeruutena. |
 |
Spit tarkoittaa rannikolle muodostuvaa hiekkasärkkää, jota vuorovedet kuljettelevat. Kanaalin rannikolla oleva Spitheadin kaupunki on saanut tästä nimensä. Suomenlinnassa ei ole vuorovettä eikä hiekkasärkkiä, mutta on loistava Spithead Bitter. Lähtiessään Suomen rannikolle Oolannin sotaan ja mm. Viaporin Pommitukseen varustivat englantilaiset laivansa Spitheadin kaupungissa eteläisessä Englannissa. Sotilaat vahvistivat taistelutahtoaan ja keräsivät rohkeutta siemailemalla suuria määriä bitter olutta. Samaa olutta lastattiin myös laivojen muonavarastoon. |
|
